Vakautta videokuvaukseen – testissä DJI Osmo Mobile

Gimbaali saattaa olla tuttu sana varsin suosituiksi kuvausvälineiksi nousseiden kamerakoptereiden tiimoilta, mutta kolmiakselinen kuvanvakautus ei tietenkään ole pelkästään yläilmoista kuvaavien herkkua, vaan samaa tehokasta teknologiaa on sovellettu myös muunlaiseen kuvaukseen. Nimenomaan kuvauskoptereista tunnettu DJI valmistaa myös kännykkäkameroille sopivaa kuvanvakaajaa nimellä DJI Osmo Mobile, ja sellaisen härvelin otamme tällä kertaa Tekniikkaparkin testiin.

Katso Tekniikkaparkin videomuotoinen testi DJI Osmo Mobilesta:

Osmo Mobile on varsin laajasti yhteensopiva erilaisten Android- ja iOS-matkapuhelinten kanssa – puhelin kiinnitetään Osmo Mobilen säädettävään telineeseen, muodostetaan bluetooth-yhteys gimbaalin ja puhelimen välille ja käynnistetään DJI:n kuvaussovellus. Ensituntuma laitteesta on varsin vakuuttava, joskin lepotilassa puhelinkiinnityksen sisältävä ”kamerapää” heiluu varsin hervottomasti – tämä on kuitenkin aivan normaalia ja gimbaali ryhdistäytyy kuvausvalmiuteen heti virran kytkemisen jälkeen. Alkutoimiin menee aina pieni hetki aikaa, kun puhelin pitää kiinnittää tarkasti oikeaan kohtaan kiinnikkeessä: kun luuri ”leijuu” vaakasuorassa ilman tukea, niin silloin tasapainotus on kohdillaan. Toki myös bluetooth-asetusten säätämiseen menee pieni hetki, ellei ne jo ennestään ole kohdillaan.

Tästä päästäänkin siihen, että Osmo Mobile ei ole kokonsa ja joka käyttökerralla toistuvien alkusäätöjensä takia parhaimmillaan ex-tempore-henkisessä tilannekuvauksessa eikä sitä tule kuljetettua huvikseen laukun pohjalla mukana, vaan sen kanssa pitää lähteä määrätietoisesti kuvausreissulle. Parin viikon testijakson aikana näihin valmisteluihin kuitenkin pikkuhiljaa tottui, joten käytön aloittaminen nopeutui ajan myötä.

Osmo Mobilen ohjaaminen tapahtuu pääasiassa kahvassa olevien näppäinten ja nelisuuntaohjaimen kautta. Käyttölogiikka on varsin järkeenkäypä ja toimiva: näppäimillä voi käynnistää videokuvauksen, napata valokuvan ja kääntää gimbaalia eri suuntiin. Kahvan takana olevalla ”liipasimella” taas saa helposti vaihdettua etukameran käyttöön, palautettua gimbaalin osoittamaan kahvan asennosta riippumatta suoraan eteenpäin ja lukittua kameran kääntymistä kahvaa liikuteltaessa. Kaikki siis hyvin tällä osastolla.


Kuvassa pääosa DJI Osmo Mobilen hallintanäppäimistä. Ergonomia on onnistunutta – kertaakaan ei testikäytön aikana tullut mieleen, että ”olisipa nämä näppäimet sijoitettu eri tavalla”…

 

Vakautus toimii hyvin, kunhan kuvaaja keskittyy tekemisiinsä

Varsinkin videokuvauksessa gimbaalin tärkein ominaisuus on tietysti kameran pitäminen vakaana kaikissa tilanteissa käyttäjän liikkeistä riippumatta. DJI Osmo Mobile tekee kännykkäkameran videosta todellakin silminnähden vakaampaa, ja ensikokeiluilla gimbaalin rivakka ja tarkka toiminta tuntuu jopa aavistuksen huvittavalta: miten tuo luuri voi pysyä kahvan päässä tasan tarkkaan paikallaan, vaikka kahvaa yrittää heilutella kaikkiin eri ilmansuuntiin… Puhelimen näyttöä seuratessa videon vakaus vaikuttaa erittäin asialliselta, mutta tallennetun materiaalin jälkitarkastelu paljastaa, että gimbaalinkin kanssa täytyy liikkua varsin rauhallisesti ja harkiten, jotta lopputulos näyttäisi täysin vakaalta. Varsinkin kävellessä Osmo Mobile päästää jonkin verran läpi pystysuuntaista tärähtelyä – tämän on valmistajakin huomioinut, ja joihinkin muihin Osmo-malleihin on saatavilla ”Z-axis”-niminen lisäosa, joka vaimentaa nimenomaan kävelystä ja juoksemisesta aiheutuvaa pystysuuntaista liikettä. Osmo Mobilen kanssa tuo laajennus ei kuitenkaan toimi.

Kun Osmo Mobilen kujeet oppii ja kuvaamisen pelisilmä kehittyy, niin laitteen avulla todellakin pystyy tekemään varsin näyttäviä videopätkiä. Normaalisti varsinkin ilman optista kuvanvakaajaa kuvatessa on täysin tuhoon tuomittu yritys liikkua kamerakännykkä kädessä mihinkään suuntaan – kuva tärisee ja huojuu aina. Osmo-gimbaali suodattaa kuitenkin tärinät pois ja tätä myötä kevyellä kännykkäkalustolla kuvaamiseen pystyy tuomaan aivan uusia vivahteita. Käsivaralta kuvaamista helpottaa suuresti myös Osmo Mobilen fiksu tapa pehmentää kameran käännöksiä niin, että liian nopeasti esimerkiksi sivusuuntaan kääntäessä kamera lähtee ensin hiukan jälkijunassa liikkelle pehmentäen pannauksen alun, ja liikkeen pysähdyttyä myös tämä jarrutus tapahtuu korostetun rauhallisesti. Testivideossa nähdyt pätkät on kuvattu iPhone SE-puhelimella, joka osoittautuikin varsin toimivaksi kaveriksi DJI Osmo Mobilelle: luuri on kevyt, kykenee 4K-tarkkuuden videokuvaukseen ja mahtuu hienosti Osmo Mobilen kiinnikkeisiin.

Myös selfie-videoiden kuvaajalle Osmosta löytyy käteviä temppuja: gimbaaliin kiinnitetyn kännykän kosketusnäytöltä voi maalata vihreän neliön haluamansa kohteen ympärille, jonka jälkeen gimbaali alkaa seurata kohdetta, vaikka se liikkuisi kuvassa. Tälle kuvittelisin olevan eniten käyttöä siinä tilanteessa, kun joudut liikkumaan huoneessa puolelta toiselle ja haluaisit näkyä videolla, mutta paikalle ei ole apuvoimia jalustalle kiinnitettyä kameraa kääntelemään. Kohteen seuranta vaikutti toimivan varsin hyvin, kunhan merkitty kohde ei mennyt minkään näköesteen taakse piiloon tai liikkunut gimbaalin toiminta-alueen ulkopuolelle. Jos kohde tuntui olevan Osmo Mobilen mielestä hukassa, niin silloin se pyrki kääntymään varsin rivakasti ”alkuasentoonsa”, joka aiheutti välillä hämmennystä kuvaajassa.


Kuvassa näkyvät olennaisimmat testilaitteen mukana toimitetut varusteet: ladattava akku, pöytälaturi sekä gimbaalin pöytäteline, joka toimii myös jalustasovittimena pohjasta löytyvän standardinmukaisen jalustakierteen ansiosta. Tämä varustelu poikkeaa hiukan myyntipakkauksen sisällöstä, sillä pöytäteline ja erillinen laturi eivät sisälly vakiovarustukseen, vaan tällöin Osmo Mobilen akku ladataan USB-sovitinkaapelin kautta.

Muutakin kuin videoita

Vaikka videokuvaus on varmaankin se tärkein temppu tällaista laitetta hankkiessa, niin DJI Osmo Mobilen kuvaussovellus sisältää myös muutamia muita temppuja, jotka liittyvät valokuvien taltiointiin. Ehkäpä hauskin niistä on eri kokoisten panoraamakuvien automaattinen taltiointi – kamerapää asetuu ensimmäiseen asentoon, nappaa kuvan, kääntyy sen jälkeen automaattisesti esimerkiksi edellisen kuvan oikealle puolelle ja nappaa taas kuvan, ja jatkaa tätä niin kauan, että panoraamakuva on valmis. Tavallaan kyse on perinteisen panoraamakuvauksen automatisoinnista – pidät vain gimbaalia paikallaan ja laite itse huolehtii kaikesta kameran kääntelystä ja ohjelmisto liittää kuvanpalaset yhteen.

Osmo Mobilesta löytyy myös toimintoja esimerkiksi hämärissä olosuhteissa tapahtuvaan kuvan vakauttamiseen, jolloin gimbaali pyrkii pitämään kameran paikallaan samalla kun kännykkä nappaa useamman kuvan samasta kohdasta saavuttaakseen kirkkaamman lopputuloksen.

 

Yhteenveto

DJI Osmo Mobile on hauska teknologinen vimpain, joka valtaosin tekee sen minkä lupaakin. Vakautus toimii mainiosti, kunhan kuvaaja malttaa liikkua ja liikutella gimbaalia rauhallisesti ja määrätietoisesti – kävellessä kuvaaminen taas on Osmo Mobilelle hiukan arka paikka ja huolettomasti kävellä lompsuttellessa videolla näkyy selvästi pystysuuntaista tärähtelyä. Koekäytöstä jäi fiilis, että Osmo Mobile on kannattava hankinta sellaiselle käyttäjälle, joka tietää tarvitsevansa kuvan vakautusta ja malttaa perehtyä optimaalisen kuvaustavan nikseihin – oikealla tavalla käytettynä tällä gimbaalilla saa aikaiseksi varsin miellyttävää videota. Lomalla ja arjessa tilannevideoita nappaavan ”tavallisen” kuvaajan tapauksessa gimbaali saattaa kuitenkin jäädä vähälle käytölle, sillä se on pelkkään kännykkään verrattuna melko kookas lisälaite ja vaatii pienen alkuvirittelyn ennen käytön aloittamista – kuvattavaksi tarkoitettu nopea tilanne on jo saattanut mennä ohi kännykkää gimbaaliin kiinnittäessä ja ohjelmistoa käynnistäessä – tai sitten gimbaalia ei sattunut ottamaan ollenkaan mukaan silloin kun sitä tarvitsisi.

DJI Osmo Mobile ansaitsee kuitenkin kehunsakin, sillä kyseessä on DJI:n malliston edullisin keino päästä kokeilemaan kunnollista videokuvan vakautusta. Hyvälaatuisen kamerapuhelimen kanssa myös lopputuloksen laatu on sillä tasolla, että videon kehtaa kyllä mainiosti ladata vaikkapa Youtubeen muidenkin katsottavaksi. Gimbaalia käyttäessä hauskinta on kolmijalasta vapautumisen tunne – parhaimmillaan kuva näyttää lähes jalustalta kuvatun kaltaiselta, mutta kuvaaja voi silti liikkua kameran kansaa helposti paikasta toiseen ja hakea uusia kuvakulmia ilman, että kuva näyttää vaivaannuttavan levottomalta.